Kameravalvonta kriittisessä infrastruktuurissa – mitä kannattaa huomioida?

Kameravalvonnan merkitys on kasvanut viime vuosina suuresti, kun maailmantilanne on muuttunut arvaamattomammaksi. Samalla kun teknologia kehittyy, myös riskit kasvavat. Päätin selvittää mitä asioita tämän päivän kameravalvonnassa tulisi huomioida. Blogissani haastattelen todellista kameravalvonnan ammattilaista Olli Teittistä BLC Turvalta. Teittinen on ollut turvatekniikan kanssa tekemisissä jo lähes 20 vuotta ja myös opettaa uusia ammattilaisia alalle.

Teittisen työuran alussa kamerat olivat vielä analogisia, jolloin kuvanlaatu oli huomattavasti heikompaa kuin nykyaikana. Analoginen kameratekniikka tarkoitti myös sitä, että jokaiselta kameralta lähti oma erillinen kaapeli, jonka avulla kuvaa saatiin välitettyä eteenpäin. Tänä päivänä kamerat ovat niin sanottuja verkkokameroita, jotka toimivat paikallisesti lähiverkossa tai internetissä. Näitä verkossa liikennöiviä laitteita voidaan kutsua myös IoT-laitteiksi (Internet of Things), koska ne toimivat itsenäisesti ja keskustelevat pääsääntöisesti toisten laitteiden kanssa.

Kameravalvonnan merkitys nykyisessä maailmantilanteessa

Valvontakameroihin on voinut törmätä jo vuosia esimerkiksi ruokakaupoissa, joissa niiden pääasiallinen merkitys on pelotevaikutuksen kautta ehkäistä myymälävarkauksia ja ilkivaltaa. Tämä onkin edelleen yleisin syy valvontakameroiden hankkimiselle.

Maailmantilanne on kuitenkin muuttunut ja erityisesti kriittisen infrastruktuurin kannalta on mietittävä myös tahallisen tuhon ja sabotaasin mahdollisuutta todellisena uhkana. Teittisen mukaan monissa esimerkiksi sähkön ja veden tuotantoon liittyvissä laitoksissa on tyypillisesti hyvin vähän mitään varastettavaa, mutta ne ovat riskikohteita tahallisen tuhon tekemiselle.  

Kameroiden laadulla on merkitystä

Valvontakamerainvestointia tehdessä tulisi tarkastella koko elinkaarta. Laadukkaat kamerat voivat kestää jopa 10 vuotta, kun edullisempia saatetaan joutua uusimaan jo muutaman vuoden päästä. Erityisesti hankalasti päästävissä paikoissa kameran elektroniikan ja mekaniikan kestävyys on tärkeää. Huolto- ja ylläpitokustannukset voivat kasvaa merkittävästi, jos kameran vaihtaminen tai korjaaminen on poikkeuksellisen työlästä.

Kuvanlaatu on myös merkittävä tekijä laadun mittaamisessa.  Hyvässä päivänvalossa halvimmistakin kameroista saa kohtuullista kuvaa ulos. Erityisesti hämärällä ja pimeällä laatueron kuitenkin huomaa selvästi.

Teittinen kertoo työuraltaan tarinan, jossa asiakkaan lempitelevisiosarjoihin kuului CSI. Sarjassa rikostutkijat pystyivät valvontakameroiden avulla tutkimaan heijastuksia mitä ihmeellisimmistä paikoista tai tarkentamaan aluksi suttuista kuvaa tietokoneella. Teittisen asiakkaalle oli juuri asennettu uudet teräväpiirtokamerat ja asiakkaan pettymys oli suuri, kun kamerat eivät kyennetkään samaan kuin sarjassa.

Teittisen mukaan televisiosarjat ja elokuvat voivat antaa hyvin väärän kuvan siitä mitä valvontakameroilla todellisuudessa pystytään tekemään. Vieläkin tulee vastaan tilanteita, joissa oletetaan kameroiden automaattisesti näkevän joka paikkaan, mutta todellisuudessa onnistunut valvonta vaatii aina hyvää suunnittelua ja tarkoitukseen sopivat kamerat.

Valvontakamera voi olla kyberturvallisuusriski

Erityisesti laadukkaissa kameroissa kyberturvallisuus on mietitty tarkkaan. Nykypäivänä valvontakamerat ovat kuin pieniä tietokoneita ja siten alttiita myös kyberuhille. Tyypillisesti edullisimmissa kameroissa käyttöjärjestelmä asennetaan tehtaalla ja sillä mennään elinkaaren loppuun saakka. Laadukkaampiin kameroihin on saatavilla järjestelmäpäivityksiä koko takuuajan ja yleensä sen jälkeenkin. Päivitykset voivat korjata esimerkiksi havaittuja puutteita kyberturvassa – aivan kuten tietokoneissa ja älypuhelimissakin.

Ammattitaitoinen asennuskumppani auttaa myös kyberturvallisuuden suunnittelussa. Kameravalvonnan kautta on teoriassa mahdollista päästä käsiksi muihinkin laitteisiin, jos tietoliikenneverkkoa ei ole suunniteltu niin, että kameravalvonta toimii eriytetyssä verkossa. Sama riski pätee muihinkin lähiverkkoon tai internetiin yhteydessä oleviin laitteisiin, kuten esimerkiksi verkkotulostimiin tai reitittimiin.

Teittinen nostaa toimitusketjun myös merkittäväksi osaksi kyberturvaa. Vastuullinen laitevalmistaja on täysin perillä omasta toimitusketjustaan, jolloin se voi varmistua, ettei laitteeseen asenneta missään kohtaan valmistusta mitään ylimääräistä.

Teittinen vertaa tilannetta kotikäyttöön. Jos ostaa 30 eurolla valvontakameran, joka on yhteydessä internettiin, niin kuinka paljon voi olettaa, että siinä on panostettu kyberturvaan? Teittisen mukaan Mikko Hyppösen laki sopii hyvin myös valvontakameroihin: ”Kun laitteessa on älyä, se on myös haavoittuvainen.”

Suomen sääolosuhteet ovat ankarat

Valvontakamera on usein ulkotiloissa, ja tällöin laitteen pitää kestää kaikki vuodenajat ja niiden tuomat sääolosuhteet. Lähtökohtaisesti ulkokäyttöön suunniteltu kamera kestää vettä, pienhiukkasia ja kosteutta, mutta myös kovaa pakkasta. Valvontakameran pitää toimia täysin normaalisti vielä -20 °C asteen pakkasellakin. Sääolosuhteiden lisäksi ulkokameralla tulee olla ilkivaltasuojaus, eli sen tulee kestää myös ulkoisia iskuja.

Suomessa on varauduttava myös pimeisiin olosuhteisiin, jonka takia myös valaistussuunnittelu on oleellista kameravalvonnan osalta. Täysin pimeässä kuvaus tapahtuu infrapunakameralla, jolloin kuva on mustavalkoista. Laadukkaalle kameralle riittää vähäinenkin valo, jotta se pystyy tuottamaan laadukasta värillistä kuvaa ja sen avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi ihmisten vaatetuksia mustavalkokuvaa paremmin.

Mitä asiakkaan tulisi huomioida kameravalvontaa suunnitellessaan?

Hyvin usein uuden kohteen muu suunnittelu tehdään ensin ja kameravalvonta suunnitellaan jälkeenpäin. Teittinen suosittelee, että jo muun suunnittelun yhteydessä otettaisiin kameravalvonta paremmin huomioon, jotta voidaan välttää tyypillisiä sudenkuoppia.

Teittinen muistelee tapausta, jossa eräs asiakas ihmetteli, minkä takia kameroista näkyy vain mustaa. Asiaa lähdettiin selvittämään kohteeseen ja ongelma selvisikin nopeasti. Kameroiden asennuksen jälkeen niiden eteen oli rakennettu mustat sadevesikourut.

Kun asiakas lähtee miettimään kameravalvontaa, on yksi tärkeimmistä tehtävistä tunnistaa ne kriittiset kohteet, jotka halutaan saada kuvattua. Kun asiakas tietää mitä halutaan kuvattavan, on ammattilaisten vuoro miettiä, miten valvonta saadaan parhaiten toteutettua.

On tärkeää valita oikeat kamerat, jotta nähdään juuri se mitä halutaan nähdä. Sillä on suuri merkitys, että kuvataanko viiden vai viidenkymmenen metrin päähän. Monesti esimerkiksi kulkuportteja kuvatessa halutaan nähdä auton rekisterikilpi ja siihen pitää valita oikeanlainen kamera.

Teittinen kertoo kohteesta, jossa asiakas ei saanut haluttua lopputulosta aikaisemman toimittajan asennuksella. Käytössä oli kohteeseen sopimattomat kamerat ja lopulta koko kamerajärjestelmä jouduttiin vaihtamaan ja vain kaapelointi jäi ennalleen.

Tekoälyn rooli kameravalvonnassa

Perinteisesti valvontakamerat ovat toimineet liikkeentunnistuksella, jolloin erityisesti ulkona sijaitsevat kamerat hälyttävät kaikesta liikkeestä mitä ne havaitsevat. Hälytykset muodostuvat tällöin nopeasti epäluotettaviksi eivätkä aja asiaansa.

Vasta lähivuosina kameroihin on saatu tekoälyn tukemina ominaisuuksia, joilla voidaan tunnistaa ihmisiä tai esimerkiksi autoja. Tekniikka on kehittynyt valtavasti ja erityisesti laadukkaimmissa kameroissa se on hyvin luotettavaa. Halvemmista kameroista tekoäly voi puuttua kokonaan.

Ominaisuuksia voi olla useampiakin. Yhtenä esimerkkinä valvontakameralle voi määritellä niin sanotut sallitut alueet, jolloin kamera hälyttää, mikäli kuljetaan sallittujen alueiden ulkopuolella. Tietoa voidaan lisäksi rikastaa kellonajalla, jolloin tietyllä alueella saa kulkea vain esimerkiksi päiväsaikaan.

Teittinen muistelee korona-aikaa, jolloin hän oli mukana pilotoimassa tekniikkaa, joka tunnistaa ihmisiltä kuumeen. Tämä oli hyvä esimerkki lämpökameran ja tekoälyn yhdistämisestä. Testaaminen oli kuitenkin hankalaa, koska kuumetta on vaikea tehdä keinotekoisesti. Testaamisessa kului yksi jos toinenkin kuuma rätti, joilla kasvoja lämmitettiin.

Käyttökeskus asiakkaan tukena

Valtaosa valvontakameroista tallentaa passiivisesti. Teittinen näkee erittäin positiivisena, jos kameroita seurataan aktiivisesti 24/7 käyttökeskuksessa. Asiakas saa selkeää lisäarvoa, kun liikehälytyksiin pystytään reagoimaan ja toisaalta käyttökeskus huomaa myös, jos kamerat vikaantuvat ja siten niiden toimivuudesta huolehditaan.

Teittinen muistaa tapauksen, jossa katsottiin valvontakameroiden tallenteista jälkikäteen, kuinka vartija ja varkaat juoksivat ristiin kohteessa eivätkä koskaan kohdanneet toisiaan. Käytännössä, kun varas oli yläkerroksessa, niin vartija etsi sitä samaan aikaan alakerroksesta. Tilanteessa olisi voitu päästä parempaan lopputulokseen, jos esimerkiksi käyttökeskuksen kaltainen taho olisi voinut koordinoida vartijalle reaaliajassa, missä varas liikkuu.