Mitkä ihmeen NC ER -vaatimukset?

Useamman uusiutuvan energian asiakkaamme tuotantolaitokset ovat teholtaan yli 30 MW, jolloin ne kuuluvat Fingridin luokittelun mukaan merkittäviksi osapuoliksi sähköjärjestelmän käytönpalautussuunnitelman kannalta. Näin ollen laitoksia velvoittavat NC ER -vaatimukset (Network Code for Emergency and Restoration) ja Enervalla on iso rooli vaatimusten saavuttamisessa.

Päätin kysyä suoraan lähteeltä mitä nämä vaatimukset selkokielellä tarkoittavat ja mihin niitä tarvitaan. Haastattelin blogia varten Fingridin Jari Siltalaa, joka toimii käyttötekniikan vanhempana asiantuntijana. Jari on ollut mukana NC ER -vaatimusten määrittelyissä jo ensimmäisistä eurooppalaisen yhteistyöryhmän kokouksista – aina tähän päivään saakka.

Miksi NC ER -vaatimukset luotiin?

Tarina kertoo, että norjalainen laiva osui sähköjohtoihin Hampurin lähettyvillä noin 18 vuotta sitten ja aiheutti laajan sähkökatkon Saksaan ja mahdollisesti muihinkin maihin. Tästä aiheutui laaja selvitys kantaverkkoyhtiöiden välille, jossa todettiin, että yhteydenpitoa eri yhtiöiden välillä tulisi parantaa.

Suomessakin käytössä olevat NC ER -vaatimukset ovat vain osa laajaa eurooppalaista verkkosääntöpakettia. Aikaisemmin Suomessa on puhuttu järjestelmävastuusta, joka on kattanut monia nykyisiä NC ER -vaatimuksia. Nyt ne ovat kuitenkin jalostettu selkeämpään muotoon ja täysin uusiakin vaatimuksia on lisätty. 

Merkittävimpiä uudistuksia Suomelle vaatimusten myötä on kriittisten toimijoiden 24 tunnin toimintakyky ilman ulkoista sähkönsyöttöä. Aikaisemmin esimerkiksi valvomoiden välinen kommunikaatio poikkeustilanteessa on ollut muun muassa matkapuhelimien, Virven ja satelliittipuhelimien varassa, joista mikään ei ole kantaverkon suurhäiriössä ongelmaton. Kommunikaatio esimerkiksi perinteisillä matkapuhelimilla voi lamaantua jo muutamassa tunnissa. Uusien vaatimusten myötä kantaverkkoyhtiö pystyy kommunikoimaan luotettavasti merkittäville sähköntuottajille ja jakeluverkkoyhtiöille vähintään vuorokauden ajan.

Mitä sitten vaaditaan?

Käytännössä NC ER -valvomoiden pitää pystyä kommunikoimaan keskenään niin reaaliaikaisen tiedonsiirron kuin puheviestinnänkin muodossa vähintään 24 tuntia, vaikka sähköt katkeaisivat. Yhtä lailla valvomon pitää pystyä kommunikoimaan kriittiselle voimalaitokselle ja/tai sähköasemalle ja pystyä tekemään tarvittaessa myös etäohjauksia.

Voimalaitoksen ei kuitenkaan tarvitse pystyä käynnistymään valtakunnallisessa sähkökatkossa, mutta erilaisia toimenpiteitä pitää pystyä tekemään jo sähkökatkon aikana. Fingrid ei myöskään edellytä, että esimerkiksi kohteessa pitää olla sähköasentaja tekemässä kytkentöjä tietyssä määräajassa. Huono asia se ei kuitenkaan ole, jos sähköasentaja saadaan kohteeseen nopealla varoajalla. Tärkeintä poikkeustilanteessa on, että yhteydet toimivat ja valvomo pystyy jakamaan tilannekuvaa odotetusti sekä tekemään tarvittaessa etäohjauksia.

Mistä tietää onko kohde sähköjärjestelmän kannalta merkittävä?

Yksityiskohtaiset tiedot NC ER -kohteista eivät ole julkisia Fingridin verkkosivuilla, jonka takia tiedot ilmoitetaan pääasiassa Fingridin suunnasta sähköpostitse NC ER -yhteyshenkilöille. Tuotantolaitoskohtaista listaa ei siis internetistä löydä, mutta vaatimukset ovat julkisia: käytännössä jos tuotantolaitoksen koko ylittää 30 MW, niin se on NC ER -vaatimusten piirissä. Vaatimusta on esitetty koskemaan myös akkuvarastoja ja se on tällä hetkellä Energiaviraston hyväksynnässä. Oma Fingrid -palvelun liittymisosiosta löytää myös hyvää tietoa NC ER -asioista.

Sillä ei ole merkitystä, liittyykö tuotantolaitos suoraan kantaverkkoon vai jakeluverkkoon. Fingrid asettaa järjestelmätekniset vaatimukset voimalaitoksille ja ne ovat voimassa kaikille voimalaitoksille riippumatta siitä, mihin se on liitetty.

Fingrid tekee esityksen siitä, mikä tuotantolaitos luokitellaan merkittäväksi, mutta lopulta päätöksen tekee aina Energiavirasto, joka toimii valvovana viranomaisena myös vaatimusten noudattamisessa. Siltala huomauttaa, että yleisesti haasteena on ajantasaiset tiedot. Monien hankkeiden omistaja-, teho- ja nimitieto saattaa muuttua useaan otteeseen. Onkin tärkeää varmistaa, että Energiavirastolla on aina ajantasaiset tiedot.

Mitä valvomolta vaaditaan?

Valvomolla pitää olla KoVa-yhteydet (Korkea Varautuminen), niin puheviestinnän kuin tiedonsiirronkin osalta. Palvelua tarjoaa Suomen Erillisverkot Oy ja sitä ei ole saatavilla ulkomaille. Tämän vaatimuksen myötä valvomon tulee käytännössä olla Suomessa, vaikka sitä ei ole ohjeisiin erikseen niin kirjattu.

Tämän lisäksi valvomon pitää pystyä ylläpitämään toimintakykyään niin järjestelmien kun yhteyksienkin osalta vähintään 24 tuntia sähkökatkossa. Toimintakykyä tulee testata säännöllisesti ja raportoida siitä Fingridille. Yhtä lailla valvomon pitää pystyä pitämään yllä yhteyksiä NC ER -kriittisiin kohteisiin sähkökatkon aikana, mutta toteutusta ei ole erikseen määritelty. Vaatimukset ovat voimassa, vaikka tuotantolaitoksen omistaja ostaisi valvonnan ulkopuolelta, ja silloin palveluntarjoaja voi vastata vaatimuksista valvomon osalta.

Mitä tapahtuu, jos NC ER -vaatimuksia ei noudateta?

Verkkosäännöt ovat käytännössä lakia. On siis sanomattakin selvää, että vaatimuksia pitää noudattaa. Toki tulkinta ja soveltaminen on aina keskusteltavissa. Viimekädessä Energiavirasto valvoo vaatimusten noudattamista ja tarvittaessa puuttuu asiaan.

Jo tuotantolaitoksen rakennusvaiheessa on hyvä huomioida ja mahdollisesti rakentaa NC ER -vaatimukset kuntoon, mutta ne voi saattaa toimintaan vasta käyttöönoton jälkeenkin. Verkkoon kytkemistä ei siis estä se, että 24 tunnin toimintakyvyn rakentaminen olisi vielä kesken. Muodollisesti vaatimukset tulevat voimaan vasta siinä kohtaa, kun käyttöönottoilmoitus on tehty Energiavirastolle ja Fingrid saa tästä tiedon. Tämän jälkeen Fingrid määrittää kohteen merkittäväksi ja Energiavirasto hyväksyy esityksen. Näin ollen nämä vaatimukset tulevat virallisesti voimaan vasta kun laitos on jo käyttöönotettu. Siltala kuitenkin huomauttaa, että voimalaitoksia koskevissa Fingridin järjestelmäteknisissä vaatimuksissa on muita kohtia, joiden noudattamatta jättäminen voi estää verkkoon kytkennän.

Onko todennäköistä, että Suomeen tulee kantaverkon suurhäiriö, eli valtakunnallinen ’black out’?

Todennäköisyys on äärettömän pieni, mutta maailmalla on kuitenkin tapahtunut kaikenlaisia laajojakin häiriöitä. On siis hyvin mahdollista, että jonain päivänä se tapahtuu myös Suomessa.

Yksittäinen tuotantolaitos ei kuitenkaan Suomen sähköjärjestelmää kaada, eikä pelasta. Sillä voi kuitenkin olla paikallisesti merkittävä vaikutus. Erityisen tärkeää kantaverkon suurhäiriössä on NC ER -vaatimusten mahdollistama laajempi tilannekuva, jotta verkkoon saadaan palautettua tasapainossa niin tuotantoa kuin kulutusta. Tämän osalta myös uusiutuvan energian kohteilla on merkittävä rooli.

Uransa alussa vuonna 1991 Siltalalle kerrottiin nyrkkisääntö, että kantaverkon suurhäiriö tapahtuu laskennallisesti noin 30 vuoden välein. Viimeisin häiriö on tapahtunut 70-luvulla, joten pilke silmäkulmassa voi todeta, että seuraava kerta on jo myöhässä. Todellisuudessa sähköjärjestelmä on kuitenkin kehittynyt valtavasti ja ehkä laskentasääntö ei enää ole ihan paikkansa pitävä.